Tammikuun menestyjä

Sofi Oksanen, 40

Huomiota herättävä olemus, vahvat mielipiteet, rajoja rikkova tuotanto, häkellyttävät saavutukset – siinä Sofi Oksanen Suomesta kymmenellä sanalla.

Sofi Oksanen, 40, maailmalla menestyvä lahjakas ja taitava suomalainen kirjailija

Tyynessä ei opi purjehtimaan 

Sofi Oksanen on suomalainen huippubrändi, joka perustuu lahjakkuuteen, määrätietoisuuteen ja osaamiseen. Brändin erottuvuuteen tuo oman lisänsä se tosiasia, että puolet hänen perimästään on Virosta. Sofi on pystynyt jo uransa alkuvaiheessa ammentamaan Neuvostoliiton, Viron ja Suomen todellisuuksista globaalisti ymmärrettävää tematiikkaa. 

Siinä missä moni suomalainen etsii keinoja kansainväliseen menestykseen, hänen kirjojaan myydään kymmenissä maissa. Suomessa on Sofin mielestä paljon luovien alojen kansainvälisesti tunnettuja osaajia suhteutettuna väkilukuun, mutta heidän menestyksestään ei ole otettu riittävästi oppia.

– Onnistumisen tekijöitä meillä on vaikka muille jakaa; meillä on sisältöä, raaka-aineita ja monipuolista osaamista. Väestömme on hyvin koulutettua ja kielitaitoista. Suomi kaipaa kuitenkin enemmän myynnin osaamista erityisesti luovilla aloilla.

Verkostoituminen on Oksasen mukaan välttämätön edellytys suomalaisen osaamisen viennissä.

– Emme ole osanneet hyödyntää esimerkiksi ulkosuomalaisten tai heidän jälkeläisten verkostoja. He ovat ihmisiä, jotka tietävät paljon Suomesta. He ovat potentiaalinen kohderyhmä Suomi-tietouden, tuotteiden ja palveluiden menekin edistämisessä.

Ihminen Sofi-brändin takana on tammikuussa vuonna 1977 Jyväskylässä syntynyt Sofi-Elina, sähköasentajaisän ja virolaisen diplomi-insinööriäidin ainoa lapsi. Neljän ällän ylioppilas, kirjallisuustieteen opiskelija, kolumnisti ja goottifeministi. Taiteilijoista usein käytetty sana boheemi sopii paremmin Sofi-brändiin kuin Sofiin itseensä. Jo lapsena ilmennyt kiinnostus lukemiseen ja kirjoittamiseen on antanut Sofin menestykselle kirjailijana vankan pohjan. 

Oksanen on ylpeä useista suomalaiseen tämän päivän todellisuuteen kuuluvista ilmiöstä. 

– Meillä on osaamista, joka ei ehkä näy osaamisena ulospäin. Esimerkiksi luovilla aloilla Suomessa on suhteessa paljon enemmän naisia kuin monissa muissa maissa. Koulutus on korkeatasoista ja tasa-arvoista. Myös tasa-arvo-osaaminen on meillä korkeaa luokkaa, siinäkin olisi potentiaalinen vientituote.

Suomalaiseen kirjalliseen elämään Sofi Oksanen on tuonut uudenlaista eloa poikkeuksellisella tavalla. Hänen kirjailijaprofiiliaan leimaavat paitsi korkealaatuinen tuotanto myös suorapuheiset kannanotot julkisuudessa ja tarkasti harkittu erottautuminen muusta tarjonnasta. Oksasen henkilökohtaista rohkeutta on ollut vaikeiden historiallisten asioiden käsittely romaanin ja draaman keinoin.

Hänen jopa ahdistavaksi kuvatulla tuotannollaan on niin lukijoiden kuin katsojien palautteen mukaan ollut puhdistava vaikutus. Myös Sofin ulkokirjalliset ulostulot ovat herättäneet välillä kiivasta, mutta usein innostunutta ja ihailevaa keskustelua. Ilman Oksasen panosta Suomen kirjallinen elämä olisi merkittävästi köyhempää.

Sofi haluaa esimerkillään kannustaa suomalaisia yhä enemmän tähtäämään maailmalle. Yhtä kokonaisvaltaista menestymisen reseptiä häneltä ei kysyttäessä kuitenkaan löydy, mutta huippuosaamiselle on hänen mielestään kolme tärkeää tekijää: korkea työmoraali, syvä työhön paneutuminen ja keskittymiskyky. 

Sofi Oksasta kuvaa erinomaisesti hänen mottonsa: ”Merimies ei opi purjehtimaan, jos on aina tyyntä.” 

Tiesitkö että

Sofin teoksista Norma julkaistaan USA:ssa, Kanadassa ja Iso-Britanniassa kuluvan vuoden syksyllä.

Maailmalta Savoon ja takaisin

 Savonlinnan Oopperajuhlat ovat yhtä aikaa supisuomalainen kesäfestivaali ja yksi maailman suurimmista ja merkittävimmistä tapahtumista alallaan. 

Oopperajuhlien nerokkaan perusajatuksen, paratiisimaisen kauniissa savolaisessa järvimaisemassa sijaitsevan keskiaikaisen Olavinlinnan sopivuuden oopperanäyttämöksi, keksi Aino Ackté. Hän oli ensimmäinen suomalainen kansainväliset lavat valloittanut oopperan supertähti, jonka ensi-iltaan Richard Straussin Salomena lontoolaiset jonottivat lippuja kaduilla yli yön. 

Ackté ymmärsi aikansa ainoana suomalaisena, mitä oopperan tekemiseen kansainvälisellä tasolla vaadittiin. Samalla hän halusi tarjota oopperaelämyksiä mahdollisimman laajalle yleisölle.

Vuonna 1912 käynnistyneet Oopperajuhlat, jossa Ackté itsekin loisti solistina, oli suunnattu myös kansainväliselle yleisölle ja Savonlinnassa nähtiinkin ensimmäisinä kesinä paljon seudulla lomailleita venäläisiä turisteja. Maailmansota ja Venäjän vallankumous veivät kuitenkin ulkomaiset vieraat, ja myöhemmin Kansalaissota ja itsenäisyyden alkuvuosien taloudellinen niukkuus tekivät mahdottomaksi toteuttaa juhlia edes kotimaisen yleisön varassa. 

Ackté yritti juhlille uutta alkua 1930, mutta vasta 1960-luvulla ooppera palasi pysyvästi Savonlinnaan, ensin oopperakurssien muodossa, ja sitten 1967 Olavinlinnaan tuotetuilla esityksillä. Valtiovallan tuella loistavan lähdön saanut uudestisyntynyt juhla kompuroi kuitenkin seuraavina vuosina pahasti säiden pilatessa esityksiä katoksettomalla linnanpihalla. 

Vuonna 1972 juhlien jatko oli veitsen terällä, kun Martti Talvela – hänkin merkittävän kansainvälisen uran tehnyt laulaja – otti juhlat vastuulleen ja onnistui pelastamaan ne. Linnaan saatiin sadekatos ja Talvelan ystävän, saksalaisen mestariohjaaja August Everdingin, kesällä 1973 ohjaaman Taikahuilun kestävä jättimenestys madalsi ratkaisevasti suomalaisten kynnystä tulla oopperaan. Talvela pani myös itsensä peliin esiintymällä Acktén tavoin juhlilla ja tarjoamalla yleisölle kuultavaksi maailmanluokan bassolaulua. 

Vuoden 1975 Olavinlinnan 500-vuotisjuhlien sävellyskilpailun voittanut Sallisen Ratsumies ja sitä seurannut Kokkosen Viimeiset kiusaukset olivat alkusoitto suomalaisen oopperan ainutlaatuiselle kotimaiselle ja kansainväliselle menestystarinalle, joka jatkuu edelleen. Niiden myötä ooppera, ja myös moderni kotimainen ooppera, vakiintui Suomessa tärkeäksi teatteritaiteen lajiksi – joka alkoi kiinnostaa myös kansainvälistä lehdistöä. Oopperajuhlat on edelleen vahvistanut Suomen asemaa oopperamaana tilaamalla jatkuvasti kotimaisia kantaesityksiä ja lastenoopperoita. Tämän kesän Linna vedessä on 15. kantaesitys Oopperajuhlilla.

Oopperajuhlien menestys on vahvistunut vuosikymmenien mittaan, millä on ollut ratkaiseva merkitys sekä suomalaiselle musiikkielämälle että Savonlinnan alueen matkailulle. Juhlilla on myös otettu taiteellisia ja taloudellisia riskejä, välillä saavuttaen loistavia voittoja ja välillä epäonnistuen. Juhlien jatkuvasta uusiutumisesta on pitänyt huolen komea ketju johtajia – joukossaan monta komean kansainvälisen uran tehnyttä taiteilijaa – jotka ovat nostaneet valinnoillaan esiin itselleen tärkeitä asioita.

Keskeisenä menestystekijänä on ollut juhlien peruskonsepti, joka yhdistää ainutlaatuisen järviluonnon, akustisesti erinomaisen historiallisen linnan ja esitysten tinkimättömän laadun – ja johon sisältyy myös suomalaisuuden ja kansainvälisyyden vuorovaikutus.

Yhteistuotannot ja 30 vuotta sitten käynnistyneet ulkomaisten oopperatalojen vierailut ovat rikastuttaneet ohjelmistoa ja tarjonneet mahdollisuuksia rakentavaan vertailuun. Omilla oopperatuotannoilla on vuosien mittaan vierailtu myös ulkomailla. Kansainvälisen tason esitykset kiinnostavat myös maailmalla, sillä 60 000 vuotuisesta oopperavieraasta jo noin 10 prosenttia on ulkomaalaisia.

Kampanjan ytimessä on aito halu vaikuttaa

Maailmalla menestyvät 2017 –kampanja on osa Savonlinnan Oopperajuhlien koordinoimaa ainutlaatuista Inspired in Finland –hanketta

Julkaistu 13.01.2017

Savonlinnan Oopperajuhlat kansainvälisillä vesillä

Menestyksen avaimet kansainvälisille kentille ovat Jukka Pohjolaisen mielestä seuraavat: suunnitelmallisuus, kokemus, avoimuus, ahkeruus, iloisuus, ennakkoluulottomuus, itsetunto ja luottamus omaan tekemiseen.

Julkaistu 13.01.2017

Taito on monen tekijän summa

Suomalaisuuden käsitteeseen liitettiin monia asioita, oli sitten kysymys luonteenpiirteistä, toimintatavoista tai pelkästä ajatuksen kulusta.

Julkaistu 13.01.2017