Mika Kallio, 34 

Suomalainen ratamoottoripyöräilijä ja nelinkertainen MM-mitalisti

 Mika Kallion jo 20 vuotta jatkunut kilpaura ratamoottoripyöräilijänä on erinomainen esimerkki suomalaisesta kansainvälisestä menestyksestä moottoriurheilun vaativassa maailmassa. MotoGP:n maailmanmestaruussarjassa hän on saavuttanut kolme MM-hopeaa ja yhden MM-pronssin. Lisäksi hänellä on lukuisia Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuksia eri luokissa. Tänään Mika Kallio kehittää KTM-tallin uutta MotoGP-pyörää.  

Valkeakoskelta kotoisin oleva Mika Kallio sai kipinän moottoripyöriin ja kilpa-ajoon Hannu-isältään, joka on tunnettu erityisesti jäärata-ajajana. Hannu on voittanut neljä Suomen mestaruutta jääradalla ja yhden asvalttiradalla. Isän mukana kisoissa kulkenut nuori Mika innostui moottoripyöristä ja pääsi lopulta myös ajamaan niillä. Koulu sai jäädä, kun moottoripyöräily vei miehen mukanaan. Moottoriurheiluun kasvetaan tekemisen kautta. Niin teki Mikakin. – Koulunkäynti ei ollut vahvin kiinnostusalueeni. Lähdin heti peruskoulun jälkeen maailmalle ja kaikki oppi on tullut sen jälkeen elämän koulusta.  

Kilpauransa ratamoottoripyöräilijänä Mika aloitti vuonna 1997 isän jäljissä jääradalta. Jääratamoottoripyöräilyssä ajetaan luonnonjäälle auratulla radalla.  Kilpapyörät ovat motocrosspyöriä, joissa on erikoisnastoitetut renkaat. Uransa alkuvuosina Mika kilpaili pääasiassa Suomessa. Hän voitti heti uransa alussa Road Racingin Suomen mestaruuden ja saavutti sen jälkeen useita mestaruuksia niin Suomessa kuin Pohjoismaissakin.

 

 

 

 

 

 Ensimmäisenä MM-kautenaan vuonna 2002 Mika ajoi Ajo Motorsportin tallissa. 125-kuutioisten luokassa hän saavutti 11. sijan ja hänet nimettiin vuoden tulokkaaksi. KTM:n tehdastallin kuljettajaksi Mika siirtyi vuonna 2003. Samana vuonna hän saavutti MM-uransa ensimmäisen palkintopallisijoituksen Malesian Sepangin GP:ssä.  

Kansainvälinen moottoriurheilu vaatii lajista riippumatta paljon matkustamista. Mika Kallio valitsi asuinpaikakseen ammattinsa kannalta keskeisen Monacon, jossa hän on asunut vuodesta 2005. Perheessä isän harrastus ja työ ovat merkittävässä asemassa. Puoliso Inka Isotalo auttaakin Mikaa hänen asioidensa hoidossa. – Perhe-elämän ja moottoriurheilun sovittaminen on haasteellista. Hankaluuksia tuo erityisesti kauden pituus. Aika helmikuusta marraskuuhun on todella hektistä, sanoo vuosina 2007 ja 2016 syntyneiden lasten isä. Kallion mukaan suurin osa kuljettajista pystyy viettämään normaalia perhe-elämää vasta kilpauran jälkeen.  

Monacoon muuttanut Mika nousi MM-sarjan kärkikuljettajien joukkoon ja kapusi palkintokorokkeelle kymmenen kertaa vuonna 2005.  Saavutuksella heltisi 125-kuutioisten MM-hopea. MM-kulta jäi tuolloin harmittavasti vain viiden pisteen päähän. Seuraavana vuonna Mika nousi palkintopallille 11 kertaa ja saavutti jälleen luokkansa MM-hopeaa. Vuonna 2007 Kallio ajoi 250-kuutioisten luokassa neljä kertaa palkintopallille. Menestys sai jatkoa vuonna 2008, jolloin Kallio oli kuusi kertaa palkintopallilla ja saavutti 250-kuutioisten MM-pronssia.  

Vasta 26-vuotias suomalaiskuljettaja aloitti ratamoottoripyöräilyn kuninkuusluokassa Moto GP:ssä, Ducatin satelliittitallin Pramac Racingin kuljettajana vuonna 2009. Kallio ajoi tulokaskaudellaan parhaimmillaan seitsemänneksi ja oli MotoGP-luokan loppupisteissä 15. Tästä seurasi myös vuoden tulokkaan titteli – jo toista kertaa.  

Moottoripyöräilyssä pieniä loukkaantumisia tapahtuu usein. Luun murtumista ei lajissa Mika Kallion mukaan lasketa pahaksi loukkaantumiseksi. Vuonna 2010 Kallio kaatui kisassa, solisluu irtosi olkakupista ja olkakuppi murtui. – Kausi oli kesken ja päätin jatkaa ajamista olkapää puudutettuna kauden loppuun. Olkapää ei kuitenkaan toiminut kunnolla ja ajaminen oli siksi hankalaa. Aika usein meidän lajissamme pyritään hyppäämään pyörän selkään jo toipilaana.  

Vuonna 2011 tervehtynyt Kallio siirtyi MotoGP-luokasta Moto2-luokkaan ja liittyi belgialaistalli Marc VDS:n riveihin. Samana vuonna hän palasi palkintopallille kolmen vuoden tauon jälkeen. Vuonna 2012 heltisi kokonaiskilpailun kuudes sija. Seuraavana vuonna hän oli luokassaan neljäs. MM-hopean Mika saavutti vuonna 2014.  

Testikuljettajan rooli KTM-tallissa on työllistänyt Mikaa jo toista vuotta. Tavoitteena on kisailla MotoGP-luokassa muutama villin kortin kisa kaudella 2017 ja koko kausi vuonna 2018.  

Suomalaiset moottoriurheilijat ovat käsite maailmalla. Kallion mukaan lahjakkuus sekä intohimo ja kiinnostus lajiin ovat perusedellytyksiä menestymiseen moottoripyöräilyssä. – Viileys ja periksiantamattomuus ovat moottoriurheilussa niitä suomalaisia ominaisuuksia, jolla näissä vauhtilajeissa pärjää.  Pitää pitää pääkoppa viileänä ja ajaa koko kisa mahdollisimman virheettömästi. Tukevat ja kannustavat kotijoukot ovat jokaiselle kansainvälisille kentille tähtäävälle myös hyvin tärkeitä.

Tiesitkö että

Mika syö mieluiten intialaista ruokaa.

Mika kuuntelee monenlaista musiikkia, mutta suomipop miellyttää eniten moottoripyöräilijän korvaa.

Mikan esikuva on vuoden 1993 ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari Kevin Schwantz.

Pitkät saunaillat poikien kanssa ovat Mikan ainoa pahe.

Mikan suurin saavutus elämässä on jälkikasvu, jolle edes MM-voitot eivät vedä vertoja.

Mika on lapsesta asti haaveillut moottoripyöräilijän urasta.

Mika matkustaa 200 päivää vuodesta.

Mika ei aja moottoripyörällä siivilielämässään.

Mikalta on jouduttu leikkaamaan vasen nilkka, vasen pikkurilli, vasen nimetön, molemmat olkapäät ja oikea ranne.

Mika rentoutuu moottorikelkkailun, jääratapyöräilyn, veneilyn ja kalastuksen parissa.

Mikan verenpaine nousee kisoissa suurimmilleen silloin, kun muut kuskit tekevät hölmöjä siirtoja radalla. Silloin kypärän sisällä lentelevät kirosanat.

Mika on kaahannut kovimmillaan 349 kilometriä tunnissa Mugellon radalla.

Mika laittaa aina ennen kisaa vasemman hanskan ja saappaan ensin päälle.

3 minuuttia ennen kaikkien kisojen alkamista ja rataportin aukeamista Mika laittaa korvatulpat korviinsa.

2 minuuttia ennen kaikkien kisojen alkamista ja rataportin aukeamista Mika laittaa kypärän päähän.

Mika tuntee Monacosta muutamia suomalaisia.

Mika ajaa kolmen merkkisillä autoilla; BMW, Mercedes Benz ja Audi.

Mika juhlii Suomen itsenäisyyspäivää yleensä kotonaan Monacossa, mutta pohtii josko Suomea pääsisi juhlimaan 6.12.2017 presidentin kanssa.

Rohkeuskasvatus ruokkii luovaa lahjakkuutta

Moni lahjakas on kiittänyt sattumaa menestymisestään. Sattuma ei kuitenkaan yksin selitä kenenkään menestystä. Tärkeintä on se, että nuori tarttuu rohkeasti avautuvaan mahdollisuuteen.

Julkaistu 22.03.2017