Bengt Holmström, 68, Nobel-palkittu ekonomisti: 

 Mentoreilla on suuri merkitys menestyjälle

Yli 40 vuotta USA:ssa työskennellyt taloustieteilijä Bengt Holmström on huolissaan siitä, että mentoreiden merkitys ihmisten elämässä voi olla häviämässä. Hänen mielestään on hyvä asia, että nuorten elämässä on ihmisiä, joilla voi olla suurikin vaikutus siihen, mihin suuntaan elämä ja ura vievät. Holmström sai itse mentorin ja hyvät eväät uralleen 70-luvulla, kun hän pääsi työskentelemään Ahlströmille talousjohtajan kanssa heti uransa alkuvuosina.

Bengt Holmström syntyi vuonna 1949 takatöölöläiseen suomenruotsalaiseen perheeseen, jonka isä oli diplomiekonomi ja äiti juristi. Vanhemmat patistivat pojan aloittamaan koulun jo kuusivuotiaana Topeliuksen kansakoulussa. Nuoren Bengtin elinympäristö vaihtui Jalavatieltä Urheilukadun ja Katajanokan kautta lopulta Espoon Haukilahteen. Koulussa hyvin menestynyt Bengt harrasti partiota ja urheili paljon. Hän eli omien sanojensa mukaan ”siistiä nuoren elämää”. Ylioppilaaksi Bengt Holmström kirjoitti Munkkiniemen ruotsinkielisestä yhteiskoulusta vuonna 1967. Seuraavat vuodet kuluivat Helsingin yliopistossa matematiikkaa, tilastotiedettä ja teoreettista fysiikkaa opiskellessa, välissä armeija, ja lopulta kanditutkinto vuonna 1972.

Huimaava ura nobelistiksi
Heti valmistumisensa jälkeen Bengt Holmström sai työn Ahlströmin yritysmallin kehittäjänä. Kaksi vuotta yhtiössä olivat Bengtille hyvin tärkeää aikaa kasvattaen erityisesti suuryrityksen käytännön toiminnan ymmärtämistä. Ahlströmin silloinen talousjohtaja nousi nuoren Holmströmin elämässä tärkeäksi henkilöksi, jonka kanssa hän pääsi näkemään ja oppimaan paljon. Bengt toivookin, että tällainen mentoritoiminta pitäisi pintansa vielä tänäkin päivänä. 

Vuonna 1974 Holmström kirjoittautui ASLA-Fulbright-stipendiaattina Stanfordin yliopistoon ja väitteli siellä vuonna 1978. Vuodesta 1979 alkaen Bengt on toiminut eri tieteellisissä tehtävissä muun muassa Northwestern Universityssä, Yalessa ja vuodesta 1994 MIT:ssa Bostonissa, jossa hän myös tällä hetkellä asuu Anneli-vaimonsa kanssa. Heidän poikansa, farmakologian tohtori Sam Holmström asuu myös Yhdysvalloissa.

Holmströmin tieteellinen tutkimustyö on keskittynyt työn taloustieteeseen sekä toimialan taloustieteeseen. Hänet tunnetaan muun muassa kannusteiden analyysista epäsymmetrisen informaation tilanteissa. 

Bengt Holmström sai vuonna 2016 yhdessä yhdysvaltalaisen Oliver Hartin kanssa Ruotsin keskuspankin myöntämän taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi.

Akateemisen uransa ohella Holmström on toiminut useiden suomalaisten yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä.

Herkällä korvalla, terävillä sanoilla, hyvällä pelisilmällä
Bengt Holmström pyrkii kaikessa noudattamaan kolmea periaatettaan: rehellisyys, itsepäisyys ja uteliaisuus. Hän lisää listaan vielä valmiuden kuunnella ja keskustella. Erityisen tärkeänä Holmström pitää myös oikeutta perustellusti vaihtaa mielipidettään.
– En halua tyrkyttää omaa uskoani, mutta sanon kyllä mielipiteeni suoraan, mikä ei aina miellytä kaikkia. Puhun terävästi, mutta kuuntelen mielelläni vastaväitteitä ja olen tarvittaessa valmis muokkaamaan mielipidettäni.
Holmström pitää itseään hyvin itsekriittisenä, mikä on tieteessä hyve, mutta onneakin tarvitaan.
– Vaadin itseltäni todella paljon. Tämä luonteenpiirteeni yhdistettynä hyvään onneen on kehittänyt, urheilutermiä lainatakseni, pelisilmää.

Tutkijan maali liikkuu
Tieteellisessä tutkimuksessa törmätään Bengt Holmströmin mukaan jatkuvasti vaikeuksiin.
– Tiede on kuin matkustamista, jossa seuraava kohde ei ehkä olekaan tavoitettavissa. Kesken matkan joutuu muuttamaan määränpäätään. Tieteellisen tutkimuksen tulos onkin ehkä aivan muuta kuin mitä alussa kuviteltiin.

Työ, tasa-arvo ja valtio
Bengt Holmströmin ajatukset työstä ja työn tasa-arvosta poikkeavat huomattavasti eurooppalaisesta ajattelusta. Holmström painottaa erityisen paljon työn merkitystä ihmisen elämässä. 
– Se, että kaikilla on työtä, on tärkeämpää kuin se, että palkka on sama. USA:ssa työ määrittelee sen, kuka olet. Amerikkalainen ei voi hyvin, jos hän ei ole töissä. Suomalaisille saattaa olla outoa, että amerikkalainen köyhä haluaa ensisijaisesti työtä, ei valtiota puuttumaan joka asiaan. Yhdysvalloissa vallitseekin syvä epäluulo valtiota kohtaan.

Tiesitkö että

Holmström on huolestunut Suomen tämänhetkisestä kehityksestä.

Missä on kovin vähän naurua, siellä on kovin vähän menestystä

Suomalaiseen työhön, työn tekemiseen ja yleisesti työelämään liittyy paljon tunneladattuja normeja, oppeja ja ennakko-odotuksia. Uralla menestymistä ei yleensä avoimesti hehkuteta ja moni ajattelee, että työssä ei mitenkään voi koko ajan olla hauskaa.

Lue lisää »

 

Menestyä voi monella tavalla

Menestyä voi myös tarvitsematta olla alallaan suurta julkisuutta nauttiva maailman kärjen edustaja.

Julkaistu 12.05.2017